Hidastaa vai hillitä ilmastonmuutosta? Se on kysymys, jota kysytään edelleen tänään eri konferensseissa ja ympäristösopimuksissa. Tänä vuonna vahvistunut ilmastokriisin todellisuus kuitenkin vahvistaisi, että yhä näkyvämpää ja tuhoisampaa ilmastonmuutosta ei voida hillitä.
Tästä syystä kaikki ilmiötä vastaan toteutettavat toimet keskittyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen, toisin sanoen sen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen mahdollisimman haitallisiksi ja ennen kaikkea sen toimintatapojen mukauttamiseen. yhteiskuntia missä tahansa planeetan kolkassa kohti kestävää kehitystä ja mahdollisimman alhaisia CO2- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Tässä ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhteydessä Pariisin sopimuksessa ehdotettiin erilaisia tavoitteita, joidenkin mielestä kunnianhimoisia, toisten mielestä riittämättömiä. Katsotaanpa näitä tavoitteita ja muita niihin liittyviä tietoja yksityiskohtaisemmin tässä Green Ecologist -artikkelissa Pariisin sopimus: mistä se koostuu, maat ja tavoitteet.
Mikä on Pariisin sopimus?
Pariisin sopimus esiteltiin aikana XXI ilmastonmuutoskonferenssi (tunnetaan yleisesti nimellä COP 21), pidettiin Ranskan pääkaupungissa 15. joulukuuta 2015. Tässä sopimuksessa useat maat ympäri maailmaa ilmaisivat halunsa ja sitoutumisensa saavuttaa eri tavoitteita, joita ehdotettiin Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksessa. Ilmastonmuutos. He tunnustivat asteittaisen ja tehokkaan vastauksen tarpeen ja ilmaantumisen ilmastonmuutoksen uhka ja sen seuraukset (ja tulevat aiheuttamaan) sekä kehittyneissä, kehitysmaissa että vähemmän kehittyneissä maissa.
Lisäksi he pitivät erittäin vahvasti mielessä elintarviketurvan turvaamista maailmanlaajuisesti painottaen erityisesti niitä elintarviketuotantojärjestelmiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista, kuten maatalous, mehiläishoito, karja ja kalastus.
Seuraavissa osioissa paljastamme molemmat erilaiset Pariisin sopimuksen allekirjoittajamaat, kuten tärkeät tavoitteet, jotka he merkitsivät toimintatavoitteiksi.
Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat
Yhteensä 174 maata ja Euroopan unionia allekirjoittivat Pariisin sopimuksen poliittisten edustajiensa ja/tai pysyvien edustajiensa kautta YK:ssa.
Virallinen lista Pariisin sopimukseen osallistuvat maat sisältää lukuisia Afrikan maita, kuten Somalian, Kongon demokraattisen tasavallan, Nigerin, Namibian jne. sekä Pohjois-Amerikan (USA), Etelä-Amerikan (Peru, Paraguay, Argentiina) ja Keski-Amerikan maat (El Salvador, Kuuba jne.), lukuisissa Aasian maissa (Singapore, Kambodža, Intia, Mongolia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat jne.) ..) sekä Australia ja Uusi-Seelanti, jotka edustavat Oseaniaa, allekirjoittivat myös Pariisin sopimuksen.
Allekirjoituksellaan jokainen Pariisin sopimukseen osallistunut maa ilmaisi suostumuksensa ja sitoutumisensa sopimuksessa esitettyihin toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Tämän artikkelin seuraavassa osassa perehdymme Pariisin sopimuksen päätavoitteisiin ja täsmennämme siten sen ympäristöominaisuuksia ja lähestymistapoja.
Pariisin sopimuksen tavoitteet
Pariisin sopimukseen osallistuvat eri maat vahvistivat tukensa ja vastauksensa ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen uhkaan. Näin ollen kestävään kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen suuntautuvassa kontekstissa Pariisin sopimuksen päätavoitteet ovat:
- Pidä maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 ºC:ssa ja yritä rajoittaa nousu 1,5 ºC:een (esiteollisen ajan lämpötilatasoihin verrattuna). Tällä tavalla vähennetään ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia, kuten meri- ja valtamerivesien lämpötilan nousua, napojen sulamista ja siitä johtuvaa merenpinnan nousua sekä äkillisiä muutoksia ympäristöilmiöissä vuodenaikojen vaihtelut.
- Edistää sietokykyä ilmastonmuutokselle eli lisätä kykyä sopeutua ja reagoida ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin (nykyiset ja tulevat).
- Vähennä kasvihuonekaasupäästöjä ja varmista terveellinen ja optimaalinen ruoantuotanto.
- Rahoitusvirrat suuntautuvat kohti kestäviä talouksia (kiertotalous, sininen ja vihreä talous), jotka ovat aina keskittyneet kestävään kehitykseen.
Näitä Pariisin sopimuksessa esitettyjä kunnianhimoisia tavoitteita sovellettaisiin heijastelemaan mainittuun sopimukseen osallistuvien osapuolten tasapuolisuutta ja yhteisiä vastuita, mikä erottaisi kunkin maan erilaiset valmiudet ja kehitysolosuhteet, koska niiden saastuminen ei ole sama. kasvihuonekaasupäästöt maailmanlaajuisesti, niin kehittyneet maat kuin Kiinan tai Amerikan megateollisuus, verrattuna pieniin, köyhempiin maihin, kuten Haiti tai Ghana.
Laajentaaksesi tietoa kiihtyneen ilmastonmuutoksen suurista ympäristöongelmista, suosittelemme lukemaan tämän Green Ecologistin artikkelin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.
Kuva: Wikimedia
Jos haluat lukea lisää samankaltaisia artikkeleita Pariisin sopimus: mistä se koostuu, maat ja tavoitteetSuosittelemme, että kirjaudut kategoriaamme Projektit, yhdistykset ja kansalaisjärjestöt.
Bibliografia- Ilmoitus (22.4.2016) 175 osapuolta allekirjoittavat Pariisin sopimuksen. Yhdistyneet kansakunnat – ilmastonmuutosuutiset.
- Casado, R. (20.1.2019) Laurent Fabius: Maailmanlaajuinen konteksti tulee monimutkaisemaan Pariisin sopimuksen. EFE-lehti: Vihreä, ilmastonmuutos.
- EFE-kirjoitus: Vihreä (15.12.2018) Ilmastohuippukokous hyväksyy sääntökirjan Pariisin sopimuksen aktivoimiseksi. EFE-lehti: Vihreä, COP24-Climate.
- Carrillo, Z. (12/04/2018) YK: Pariisin sopimus ei riitä hillitsemään ilmastonmuutosta. EFE-lehti: Vihreä, ilmastonmuutos.
